Simo Heiskanen ja Tuomo Railo:

K18

K18 on kahden teoksen ilta aikuisille. Illan teosparin muodostavat Simo Heiskasen ryhmäkoreografia Riittoisa kuu ja Tuomo Railon sooloteos Lunta Pakaroilla. K18:n ensi-ilta on Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa, Tapiolassa 3.9.2008.

Simo Heiskanen:
RIITTOISA KUU

Mikään ei estä mua syömästä kuuta…
Nälkäinen kala mutusteli kuun kuvajaista lammikossa.
Mä syön ja syön eikä se kumminkaan lopu.
Hitto kun se on riittoisa! Nam nam.
Lammikossa noin mutisten kala mutusteli kuun kuvajaista.

Nomura Yoshiyan (käännös Tuomas Anhava)

Simo Heiskasen koreografia Riittoisa kuu vie katsojan öisen kuutaivaan alle. Heiskanen kuvailee runollisen absurdia ja humoristista teostaan näin:

New age-hörhö Neiti Kuun taiat marssittavat esiin joukon täyden kuunsekoittamia ihmishahmoja. Kuun pinnalla vallitsee epätietoisuus tulevasta ja syvissä vesissä merihevoset ajautuvat parisuhdekriisiin. Ulapalla Herra Kampela ahmii kuun siltaa ja ihmettelee kun se ei millään lopu.

Metti Nordinin suunnittelema niukka lavastus hehkuu Pasi Pehkosen valaisemana. Riittoisa kuu -teoksessa tanssivat Kaisa Niemi, Jonna Aaltonen, Sakari Saikkonen ja Simo Heiskanen. Teoksessa kuullaan mm. Graham Fitkinin ja Fred Herschin musiikkia.

 

Tuomo Railo:
LUNTA PAKAROILLA

Lunta pakaroilla on Tuomo Railon sooloteos. Teoksessaan Railo tutkii tanssi-ilmaisunsa aakkosia. Pelkistetty näyttämökuva ja pianomusiikki keskittävät katsojan huomion Railon liikekieleen, sen monimuotoisuuteen ja yllättävyyteen.

Turvattomuudentunne - kuviteltu ja todellinen, on ollut teokseni lähtökohta. Mielessäni on ollut amerikkalaisen tanssiviihdeformaatin lanseeraama käsky: tanssi henkesi edestä! Olen myös paneutunut intialaisen näyttämötaiteen teoriaan. Natyasastra, intialaisen tanssin yli tuhat vuotta vanha oppikirja luettelee yhdeksän tunnelmaa, makua tai mehua (rasaa), jotka esitys voi katsojassa herättää. Olen teoksessani tutkinut erityisesti bhayanaka-rasaa eli kammoa. Teokseni painostavaa tunnelmaa luo ahdas koroke, jonka päällä tanssin, sekä pakokauhua lietsova pianomusiikki. Taakseni projisoidaan video, johon rakentuu valoabstraktioita, Rorschachin musteläiskätestin negaatioita.

Koreografian lisäksi Railo on toteuttanut teoksensa äänimaailman, pukusuunnittelun ja videoprojisointeina nähtävät toimintamaalaukset. Teoksen valosuunnittelusta vastaa Pasi Pehkonen.

Osta lippu!

 

Simo Heiskanen

KAIJAT

Tanssitarina ikääntyvästä papukaijapariskunnasta, joka päättää tehdä comebackin Pariisissa.

Kaijat on tanssin, musiikin ja miimisen ilmaisun keinoin toteutettu kertomus papukaijoista, joilla on takanaan pitkä ura kiertävinä varieteetaiteilijoina. Enää ei duon numerot suju entisellä notkeudella, mutta välttääkseen ikävystymisen, he päättävät vielä kerran luottaa siipiinsä ja lähteä uhkarohkealle lennolle yli aavikon kohti Pariisin estradeja.

Papukaijaduon muodostavat monilahjakkuudet Kaisa Niemi ja Simo Heiskanen. Heiskanen vastaa myös teoksen koreografiasta ja musiikista. Teoksen lavastuksen ja puvustuksen on suunnitellut Metti Nordin, valot Pasi Pehkonen ja videoprojisoinnit Heidi Romo.

Kaijat on suunnattu koko perheelle 4-vuotiaista alkaen ja se saa ensi-iltansa Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa to 30.8. osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa lapsille. Esitys kestää 45 min.

 

 

Simo Heiskanen

SIMON SIIVOOMO

Simo Heiskasen sooloteos siivoojasta, joka on kehittänyt ammatistaan taidetta.

Simo on pedanttisen siisti siivoustieteen kandidaatti, joka hyökkää roskien kimppuun soivan siivouskärrynsä kanssa ja tanssii päivittäin erän tangoa siivousrobotti Elviiran kanssa. Työvälineet villitsevä tahra lattiassa aiheuttaa Simolle paljon päänvaivaa. Mutta kuinka käy Simon, kun hän saa toimeksiannon itse presidentiltä?

Esitys muuttaa arkiset tilanteet matkaksi mielikuvien maailmaan. Esityksessä yhdistyvät tanssi, laulu ja fyysinen teatteri sekä yllättävä visuaalisuus.

Esiintymisen lisäksi Simo Heiskanen vastaa Simon Siivoomon koreografiasta, musiikista ja visualisoinnista. Teoksen valosuunnittelu on Pasi Pehkosen käsialaa.

Simon Siivoomon ensi-ilta oli lokakuussa 2006 ja se sai innostuneen vastaanoton niin lapsi- kuin aikuisyleisöltäkin. Helsingin Sanomain kriitikko Anni Valtonen kirjoitti arviossaan 9.10. 2006: "Heiskanen ottaa karismallaan tilan hyvin haltuun, häntä on ilo katsoa ja kuunnella."

Simon Siivoomo on suunnattu koko perheelle 3-vuotiaista alkaen. Esitys kestää 40 minuuttia.

 

Outi Heiskanen - Tuomo Railo - Carita Holmström

SUURPERHE

Outi Heiskasen kuvataide näyttämöllä

GLIMS & GLOMS dance companyn vuoden 2006 ensi-iltateos Suurperhe tuo näyttämölle kuvataiteilija Outi Heiskasen maailman. Heiskasen kuvista tutut henkilöt, eläimet ja otukset seikkailevat mykässä teatteri-esityksessä, jonka tapahtumat on suunnitellut koreografi Tuomo Railo.

"Minua ovat aina kiehtoneet taiteilijat, jotka luovat maailman uudelleen. Mielikuvitukseensa luottaen he muotoilevat kaiken uusiksi ja tekevät sen niin hyvin, että heidän taiteensa äärellä katsoja kokee olonsa heti kotoisaksi. Heiskasen kuvataiteen päähenkilö on - kuten parhaassa kertomataiteessa usein - yhteisö, suurperhe." Suurperheen jäseniä ovat mm. kantavanhemmat, tyttö, poika, apina, susimies, lammas, karhu ja hevonen. Näyttämöteoksesta kasvaa sukukronikka, jossa elämän eri vaiheet ja tapahtumat kuten lapsuus, nuoruus, rakastuminen, avioliitto ja vanhemmuus rinnastuvat vuodenaikojen vaihteluun. Teoksen punaisena lankana kulkee perheen tytön ja ottopojan rakkaustarina.

Suurperheen tarina kerrotaan liiketetterin, tanssin, laulun ja musiikin keinoin. Teoksessa esiintyy GLIMS & GLOMSIN seitsenhenkinen tanssiryhmä: Jonna Aaltonen, Simo Heiskanen, Saku Koistinen, Kaisa Niemi, Tuomo Railo, Riikka Räsänen ja Sakari Saikkonen. Teoksen musiikin säveltää Carita Holmström, joka myös esiintyy teoksessa laulajattaren roolissa. Holmströmin kanssa esityksessä soittaa kahden hengen orkesteri, Sara Puljula, kontrabasso ja Sami Koskela, lyömäsoittimet.

Teoksen haastavasta visualisoinnista vastaavat lavastaja Metti Nordin, pukusuunnittelija Marja Uusitalo ja valosuunnittelija Pasi Pehkonen. Heiskasen kuvien hahmot toteutetaan näyttämöllä naamioin, puvuin ja käsinukein. Ne luovat vahvan, esikuviaan muistuttavan näyttämöilluusion. Teoksen lavastusta hallitsee karhunpään muotoinen vuori, jonka juurelle pystytetään teltta. Teoksen valaistus synnyttää lavasteisiin Heiskasen kuvien väreileviä pintoja, lattialle shakkiruutuja. Visualisoinnin värimaailma on niukka, mutta lämmin.

Teoksen ensi-ilta on Suomen Kansallisoopperan Alminsalissa 31.8. 2006. Esitys siirtyy Espoon kulttuurikeskuksen Louhisaliin 5.9. 2006 alkaen. Esitys kestää noin tunnin ja se on suunnattu kaikenikäisille katsojille. G&G tuottaa Suurperhe -tanssiteoksen yhteistyössä Zodiak - Uuden tanssin keskuksen kanssa ja sen esitykset Alminsalissa ovat osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa.

Katso Suurperheen esitysajat ja pääsyliput!

Katso YouTube-video Suurperheestä!

 

 

Eduard Uspenski - Riku Niemi - Simo Heiskanen

 

 

 

TAKUUMIEHET

Simo Heiskasen koreografia Takuumiehet perustuu Eduard Uspenskin samannimiseen vuonna 1975 julkaistuun lastenkirjaan.

Pienet takuumiehet asuvat erilaisissa laitteissa: autoissa, lentokoneissa, kelloissa, jääkaapeissa. Heidän tehtävänsä on huoltaa koneita niin kauan kuin takuu on voimassa, sen jälkeen he palaavat tehtaalle. Isot ihmiset eivät tiedä mitään tästä väestä.

 

 

Takuumiehet joutuvat kahnauksiin isäntäperheensä kesäasunnolle pesiytyneen makkaranhimoisen hiiriarmeijan kanssa.Hiiret julistavat sodan, koska se on aina ollut ylimuistoinen tapa. Hiiret ottavat panttivangikseen takuumiesten vanhimman, kellomestari Esaias Hesekielinpoika Könnin. Könnin toverit yrittävät harhauttaa hiiret juuston ja makkaran voimalla, mutta eivät voi välttää nujakointia.

 

Yhteinen uhkatekijä, isäntäperheen Tanja-tyttö, saa riitapukarit puhaltamaan yhteen hiileen. Tanja luulee nähneensä vilauksen takuumiehistä ja yrittää kaikin keinoin todistaa heidän olemassaolonsa. Esityksessä mukana on myös käkikellossa asuva Maija Käki, jonka käheä ääni ei ole koskaan soveltunut kukkumiseen.

 

 

Takuumiesten tarina kerrotaan tanssien ja laulaen, koomisten tilanteiden liikekomiikkaan heittäytyen. Tarinan mielikuvitukselliset mahdollisuudet ja visuaalinen haasteellisuus synnyttää niin lapsi- kuin aikuisyleisöönkin vetoavan esityksen. Uspenskin symbolinen, kutkuttavan ilkikurinen, Neuvostoliiton materialismiin kohdistunut yhteiskuntasatiiri on myös mukana, meidän aikaamme ja ympäristöömme päivitettynä.

Takuumiesten musiikin on säveltänyt musiikin moniottelija Riku Niemi ja lavastanut motorisoitujen lavastuksien spesialisti Simon Le Roux. Seikkailun on puvustanut Sari Suominen ja sen valaistuksen on suunnittellut Pasi Pehkonen. Teoksessa tanssivat Kaisa Niemi, Hermanni Rask, Sakari Saikkonen, Riku Immonen, Tuomo Railo ja Simo Heiskanen.

 

 

 

Leena Krohn - Carita Holmström - Tuomo Railo

NÄKKI

- tanssikertomus vesirajasta

Kokoperheen tanssitarina siitä kuinka Näkki juhannusyönä ilmestyy kylänväelle ja alkaa tanssia...

“Me kuivan maan eläjät kutsumme kotitähteämme Maaksi. Ja kuitenkin karttapallon pintaa hallitsee merien sini. Elämä kuhisee maan päällä tuhatvivahteisin muodoin, mutta veden alla on väkeä ja elintilaa enemmän.”

 

Glims & Gloms dance companyn viimeisin ensi-ilta, Näkki, perustuu Leena Krohnin saman nimiseen satukirjaan. Teoksen ensi-ilta oli Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla 19.6.2004.

Esitys on suunnattu koko perheelle, 5-vuotiaista alkaen.

Syys- ja lokakuussa 2004 G&G esittää Näkkiä Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa.

Katso aikataulu!

Tarina perustuu vanhaan pohjoismaiseen mytologiaan. Juhannusyönä nousee Näkki vedestä juhlakansan keskelle tanssimaan.

"Se oli ilmiömäinen kyky, tanssin ruhtinas. Se vei naistaan kuin maininginharjalla, kuin nousuvesi kuljettaa aavalle malttamattomat purjeet."

 

Näkki vaikuttaa monella tavalla kyläläisten elämään, eniten tyttöön, Liinaan, joka seuraa häntä veden valtakuntaan sekä pelimanniin, Tommi Toistaitoiseen, josta tulee maankuulu soittotaituri kuultuaan Näkin soittoa. Soittoa, joka kauhistuttaa kyläläisiä ja herättää vedet.

"Viuhkaevät pieksivät vettä ja rantahietikolle kipusi ketterästi otus, jolla oli koirankuono ja ahvenen pyrstö."

 

Tarinan keskushenkilö on kuitenkin Liinan pikkuveli Aukusti, joka turhaan etsii Liinaa juhannuspäivästä lähtien. Vasta sydäntalvella Aukusti saa varmuuden Liinan olinpaikasta, kun hän järven jäällä luistellessaan kohtaa avannon reunalla lepäävän Näkin, joka on Liinan pyynnöstä tullut Aukustia varoittamaan railosta.

- Minähän en ole sinua ennen tavannut, mutta olen paljon kuullut kerrottavan, Näkki puhui ja kiepsautti itsensä notkeasti jään reunalle istumaan.

- Kerrottavan? Aukusti ällistyi. – Kuka sinulle minusta on kertonut?

- Liinahan se kertoilee ja minä kuuntelen, talvi-iltojen iloksi.

 

Aukusti kohtaa Näkin vielä toistamiseen keväällä jäiden lähdön aikaan. Silloin on Aukustin vuoro auttaa kyläläisten kiinni ottama ja kuivalla maalla vedeksi muuttunut Näkki takaisin omaan elementtiinsä.

"Kuuluu loisketta ja litinää, kauha uppoaa yhä uudelleen siniseen lammikkoon ja tyhjentää sisältönsä pyykkirannasta lainattuun saaviin. Pidä kiirettä, Aukusti, ennen kuin päivä koittaa ja kuivaa sinisen lammikon!"

Glims & Gloms esittää Näkin tarinan puhuen, tanssien ja laulaen. Krohnin tarinan elementit - fantasia, kansanperinne, vuodenajat ja suru – saavat teoksessa lämpimän, lohduttavan, ilkikurisenkin näyttämötulkinnan, jossa pienet keinot avaavat mielikuvituksen avaruuden. Teoksen visualisointi luo niin juhannusyön taikuuden, talven ankaruuden kuin vedenalaisen elämän monet muodot. Teos on suunnattu koko perheelle 5 -vuotiaista alkaen. Suosittelemme alle 9-vuotiaiden seuraksi vanhempia, sillä lapset tarvitsevat tämän esityksen katsomisessa ja käsittelemisessä aikuisten tukea.

Teoksen koreografian luo Tuomo Railo, joka toimii myös näyttämökertojana. Muut esiintyjät ovat Simo Heiskanen, Pia Keskinen, Tuomas Lahti, Riikka Räsänen ja Hermanni Rask. Teoksen musiikin - lauletut runot, haitarin soiton, luonnon äänet - säveltää Carita Holmström. Teoksen lavastaa Metti Nordin, puvustaa Sari Suominen ja valaisee Pasi Pehkonen.

 

 

 

 

Simo Heiskanen

NEKTAR

Glims & Gloms dance company:n vuoden 2003 tuotanto NEKTAR saa ensi-iltansa Espoon kulttuurikeskuksen Louhisalissa 3.9. Koreografia on Simo Heiskasen, jonka edellinen työ oli Svenska Teaternin Kick menestysmusikaalin koreografia.

"Simo Heiskasen koreografia sen sijaan on kauttaaltaan loisteliasta. Liikeaines on monipuolista ja osallistuu musikaalin tarinan kerrontaan suvereenisti niin dynaamisen nykytanssin keinoin kuin esimerkiksi riverdancen, kilpatanssin tai musavideokoreografioiden askelkuvioillakin."

OUTI LAHTINEN, TS, 2.3. 2003

 

"Simo Heiskanens koreografi i sin välflytande kombination av ton och rörelse, skapade själva den rytm, kinetiska nerv, som förde händelseförloppet framåt även i några sceniskt mindre inspirerade stunder."

MATS LILJEROOS, HBL, 1.3. 2003

 

 

Heiskasen kanssa NEKTAR -tanssiteoksessa tanssivat Pia Keskinen, Tuomo Railo, Hermanni Rask ja Riikka Räsänen. Teoksen puvustus on Sari Suomisen käsialaa ja valosuunnittelusta vastaa Pasi Pehkonen.

NEKTAR kertoo lähiverkoissa seilaavista, sähköiseen transsiin vajonneista, unelmiensa perässä hapuilevista ihmisistä. Todellisuus ja mielikuvitusmaailma ovat vaihtaneet paikkaa. Ihmisten arkiset toimet ovat mekaanisia ja hengettömyydessään tunnistamattomiksi vääristyneitä. He pelaavat yhteistä peliä, kukin omilla säännöillään.Pinnan alla tukahdutettuna jylläävät vaistonvaraiset intohimot, jotka ajoittain pullahtavat alkukantaisina pintaan. Unelmat ja haaveet ovat ihmisten todellinen elämä, henkireikä, jossa on tilaa hengittää. Teoksen liike lähtee kirjoituskoneen näppäimistöltä. Minimalistinen toisto etenee henkilöiden vaikeasti kommunikoiviin kohtaamisiin, tilannekomiikasta tanssiin.

 

"Harmaaseen sävytetty toimistobaletti on tiukkaa tavaraa... Karnevaali voittaa ohjelmoidun elämän!"

AULI RÄSÄNEN, HS 12.9.03

"Det är fascinerande att se hur mycket av bekanta företagsrealiteter såsom resultatstyrning, personliga målsättningar, konkurrens, belöning, hierarki, bokslut med mera kan framställas via en rätt avskalad scenaktion, via situationskomik och vissa inströdda lösenord här och var."

JAN-PETER KAIKU, HBL 5.9.03

 

 

 

 

 

 

 

Tuomo Railo

MACCHIATO

MYKKÄ FARSSI INTOHIMOSTA ARGENTIINALAISEEN TANGOON

Macchiato on aikuisille suunnattu tanssiteatteriesitys, jossa sykähdyt-tävä argentiinalainen tango ja G&G:n ihmisläheinen huumori saavat aikaan hersyviä, romanttisia ja koomisiakin tilanteita.

Macchiatossa soittaa argentiinalaisen tangon huippuorkesteri Cuarteto Perelló!

Pieni joukko intohimoisia tangon harrastajia on kokoontunut huviristeilylle. On kaunis kesäilta, laiva keinuu Suomenlahdella. Laivan tanssiravintolassa soittaa argentiinalaisen tangon orkesteri. Tango siivittää kolmea tangoparia ja tapahtumat saavat illan edetessä myös suomalaisen ilonpidon humoristisia piirteitä humaltumisineen, torailuineen ja herkistymisineen. Macchiato kertoo pienen ihmisen oikeudesta suuriin tunteisiin.

Teoksen naistanssijoina nähdään Virpi Juntti, Pia Keskinen ja Riikka Räsänen ja machomiesten rooleja tulkitsevat Simo Heiskanen, Tuomo Railo ja Hermanni Rask.

Teoksen musiikista vastaa suomalainen huippukokoonpano Cuarteto Perelló, eli Henrik Perelló, viulu, Petri Ikkelä, bandoneon, Tarja Nyberg, kontrabasso ja Kari Hänninen, piano. Teoksen musiikkina kuullaan argentiinalaisen tangon ikivihreitä ja Tango Nuevoa, mm. Astor Piazzollan sävellyksiä, sekä suomalaisten säveltäjien tangoja Petri Ikkelän sovituksina.

Teoksen merihenkisen ja tyylikkään lavastuksen on luonut Metti Nordin ja 1940-luvun italialaisesta neorealismista vaikutteita saanut puvustus on Sari Suomisen käsialaa.

 

"Mukaansatempaavuudesta on tullut Glims & Glomsin tavaramerkki."

Jan-Peter Kaiku, HBL

"Kun Railo keskittää ideointinsa koreo-grafiaan syntyy hauskoja pyörryttäviä tangoja tai raikuvia riitelytangoja. Ryhmän tanssijat osaavat argentiinalaisen tangon askeleet hyvin, nopeita väliaskeleita myöten."

Auli Räsänen, HS

 

 

"Macchiato on teos, jossa sekä tangon että machokulttuurin kliseet tarjoavat petollisen pirteän, kevyen pinnan vakavalle asialle, läheisyyden kaipuulle. Hyvän farssin tavoin tällä teoksella viihdyttävyyden ja hauskuuttamisen lisäksi vakava sävy."

Leena Honkanen, Länsiväylä

 

 

 

 

 

Koreografia	Tuomo Railo
Musiikki	Lasse Pihlajamaa, A.G. Villoldo, Astor Piazzolla, Enmundo Tulli,
	Mariano Mores, Jukka Siikavire, Leri leskinen, O. & E. Donato
Tanssijat	Virpi Juntti, Simo Heiskanen, Pia Keskinen, Tuomo Railo,
	Hermanni Rask, Riikka Räsänen
Muusikot	Petri Ikkelä, bandoneon, Kari Hänninen, piano,.
	Tarja Nyberg, kontrabasso, Henrik Perelló, viulu.
Lavastus	Metti Nordin
Puvustus	Sari Suominen.
Valosuunnittelu	Pasi Pehkonen
Valokuvat.	Ilpo Vainionpää
Kesto	1 tunti
Ensi-ilta	Espoon kulttuurikeskus, Louhisali.
Tuotanto	G&G - Tuomo Railo, Espoon kulttuuritoimen keskus - Tiina Kasvi

 

 

 

Vuoden tanssiteko -palkinto, Kuopio Tanssii ja Soi 2002

Kulttuuriteko -palkinto, Espoon kaupunki 2001

 

Tuomo Railo

SIKABALETTI

Sikabaletti on koko perheen tanssiteos, joka pohjautuu Julia Vuoren 'Sika' -sarjakuvaan.

Sikabaletissa Vuoren sykähdyttävä,
surumielinen ja rikas kuvamaailma saa kolmiulotteisen näyttämötulkinnan.

"Sikabaletin maailma on täysin vailla kyynisyyttä, kuten esikuvansakin. Tär-keintä maailmassa ovat syntymäpäivät ja ystävät. Siksi tämä esitys kolisee meihin ainaiseen sarkasmiin kyllästyneisiin aikui-siinkin."

Jussi Tossavainen, HS

 

 

Sikabaletti kertoo Sian kesäisestä syntymäpäivästä, jonka aamuna Sika herää punavarpusten kuoron laulu-tervehdykseen. Syntymäpäiväänsä Sika viettää yhdessä ystäviensä Mäyrän, Lehmän ja Pingviinin kanssa. Juhlia varjostaa kuitenkin Sian kotikasvin, Peikonlehden, burn out. Sinnikkäistä elvytysyrityksistä huolimatta Sika ei saa eloa Peikonlehteen, eikä Lehmän ja Mäyrän tanssiesityskään piristä riutuvaa viherkasvia. Onneksi neuvokas Pingviini keksii Peikonlehdelle sopivan terapian. Myös Sian lapsuudenystävä Suru, musta sika, saapuu syntymäpäivävierailulle. Jälleennäkemisen ilon keskeyttää kuitenkin kaksi naamioitunutta kassakaappirosvoa...

Teos noudattaa Vuoren sarjakuvien epi-sodimaista dramaturgiaa, joissa sattuma, itse luodut rituaalit ja filosofinen pohdinta yhdistyvät raikkaaseen huumoriin, tilan-nekomiikkaan ja ripaukseen jännitystä. Teos kertoo fantasian voimasta.

Julia Vuori on kirjoittanut teoksen käsikirjoituksen yhdessä Tuomo Railon kanssa, joka on vastannut teoksen koreografiasta. Teoksen on säveltänyt Simo Heiskanen. Vuoren maailman on visualisoinut näyttämölle lavastaja Metti Nordin, pukusuunnittelija Marja Uusitalo ja valosuunnittelija Tarja Ervasti.

Teoksessa tanssii G&G:n viisihenkinen tanssiryhmä. Sikana nähdään Mammu Rankanen / Laura Frösén, Suruna/Peikonlehtenä Riikka Räsänen, Pingviininä Pia Keskinen / Anne Raudaskoski, Heiskanen esittää Mäyrää ja Railo Lehmää. Punavarpusten kuorona nähdään mekaanisia nukkeja.

Visualisoinnin peruslähtökohtana on ollut olla uskollinen Vuoren kuville. Näyt-tämöhahmot on luotu niin lähelle esiku-viaan kuin mahdollista. Lavastuksessa säilytetty Vuoren kuvituksen mitta-suhteet, mm. siten että näyttämökuva on yllätyksellisesti muuttuva ja runsaasti tuttuja yksityiskohtia sisältävä Sian koti. Lavastuksen on toteuttanut Heikki Mähönen ja puvut Maarit Ronkainen.

 

 

 

Käsikirjoitus	Julia Vuori ja Tuomo Railo
Koreografia	Tuomo Railo
Musiikki	Simo Heiskanen
Tanssijat	Simo Heiskanen, Pia Keskinen/Anne Raudaskoski, Tuomo
	Railo, Mammu Rankanen/Laura Frösen, Riikka Räsänen
Lavastus	Metti Nordin
Pukusuunnittelu	Marja Uuusitalo
Valosuunnittelu	Tarja Ervasti.
Valokuvat.	Ilpo Vainionpää.
Kesto	50 minuuttia
Ensi-ilta	Espoon kulttuurikeskus, Louhisali 30.8. 2001
Tuotanto	G&G - Tuomo Railo, Espoon kulttuuritoimen keskus - ......... Hannele Krohn, Riitta Jokela

 

 

 

 

Simo Heiskanen

LANKKU

LANKKU on Simo Heiskasen koreografia neljälle tanssijalle. Heiskanen on myös säveltänyt Lankun musiikin sekä vastaa teoksensa visualisoinnista.

 

 

"LANKKU on levoton, painovoiman taivuttama liikerata neljälle tanssijalle. Koreografiassa täsmälliset muodot ja kaoottiset tilanteet vuorottelevat ennalta arvaamattomasti. Teoksen mielikuvina toimivat pois leikatut filminpätkät, kapakkapiano, mekaaninen metsä ja vapaa pudotus."

Simo Heiskanen, koreografi

 

 

"Pianolla soitetun musiikin paikoittainen minimalistisuus tukee teosta, joka tuo mieleen kuvataiteilijan tiukat valkoiset viivat mustalle kankaalle. Ohitanssitut tuokiot muuttuvat paritansseiksi, joista mieleen jäi Pia Keskisen ja Hermanni Raskin kaunis duetto."

Pirjo Raiskio, TS

 

 

 

Koreografia, musiikki ja visulaisointi	Simo Heiskanen
Tanssijat	Kristiina Backman, Pia Keskinen,
	Mammu Rankanen, Hermanni Rask
Valosuunnittelu	Janne Teivainen
Valokuvat	Ilpo Vainionpää
Kesto	25 minuuttia
Ensi-ilta	Espoon kulttuurikeskus, Louhisali 1.9. 2000
Tuotanto	G&G, Espoon kulttuuritoimenkeskus, Zodiak

 

 

 

 

Tuomo Railo

KIRSIKKAPUU

KIRSIKKAPUU on Tuomo Railon koreografioima teos viidelle tanssijalle György Ligetin musiikkiiin. Kirsikkapuun visualisoi kuvataiteilija Heidi Romo.

"Selvää on, että Railo hallitsee suvereenisti liikkeen kuljetuksen ja tanssin tunneasteikon aina patetiikkaa myöten."

Jukka O. Miettinen, HS

 

"Tässä teoksessa ei ole mitään turhaa. Railolla on erinomainen maku ja vaisto musiikkivalintojensa suhteen. Kirsikkapuu on vapaasti hengittävä, suorastaan meditatiivinen kokemus."

Pirjo Raiskio, TS

 

KIRSIKKAPUU on ns. dogma -teos. Tuomo Railo on kirjoittanut sääntöjä luotsaamaan teoksensa koreografista prosessia. Dogmeja on seitsemän ja niistä ensimmäinen kuuluu: "Koreografi vaietkoon harjoituksissa." Dogmeista vaikein lienee kuitenkin numero kuusi: "Tanssin tulee vaikuttaa kauneudellaan ja sen kauneuden tulee tuntua katsojan alavatsassa."

 

 

 

Koreografia	Tuomo Railo
Musiikki.	György Ligeti
Visualisointi	Heidi Romo
Tanssijat	Kristiina Backman, Simo Heiskanen, Pia Keskinen,
	Mammu Rankanen, Hermanni Rask..
Valosuunnittelu	Janne Teivainen
Valokuvat	Ilpo Vainionpää
Kesto	40 minuuttia
Ensi-ilta	Espoon kulttuurikeskus, Louhisali 1.9. 2000
Tuotanto	G&G, Espoon kulttuuritoimenkeskus, Zodiak

 

 

Simo Heiskanen ja Tuomo Railo

JAVA - confusing people

"Esitys on teknologiakriittinen, mutta hyvin hyvin herttaisella ja hilpeällä tavalla. Teoshan todistaa, että uusi teknologia on hauskaa."

Auli Räsänen, HS

 

"Koko Kiasma Teatterin lava on kuin instrumentti. Heiskasen nauhalle tekemän äänimaiseman lisäksi salin lattia ja seinät soivat; ne reagoivat puheeseen ja liikkeeseen reaaliajassa. Lopputulos on hauska ja leikkisä, kepeän kakofoninen."

Anni Valtonen, AL

 

 

"Med sitt nya verk "JAVA" på Kiasmateatern gör den för sin mångsidiga och lätt tillgängliga scenframställning kändä duon Simo Heiskanen och Tuomo Railo en fantastisk comeback...Som helhet är JAVA ett veritabelt sceniskt äventyr och en frodigt flödande, med överraskande vändningar kryddad upplevelse man sent glömmer... Förhållandet människa och maskin får I JAVA ett nytt och uttryckligt tidsenligt djup i en rent fascinerande utformning."

Jan-Peter Kaiku, Hbl

"Keinovarastoltaan rönsyävän runsas teos on Railon käsikirjoittama, Heiskanen puolestaan tehnyt siihen musiikin ja molempien innostus tietokoneiden mahdollisuuksiin on tehnyt siitä kotimaisen tanssin tähänasti futuristisimman kokeilun... Jos on olemassa lajityyppi nimeltä ajankohtaistanssi tämä on juuri sitä."

Annukka Ruuskanen, Kaleva

"Pelkkää tekniikkaako koko juttu? Mutta ei toki. Tekijäparilla on aina ollut ajatuksia herättävää sanottavaa ja niin on nytkin... Riemukkaasti etenevää JAVAA vauhdittaa tanssijoiden leikittely lattia-antureiden kanssa. Livekuvan, videoitujen pätkien ja lattialla olevien tanssillinen karkelointi on loistavasti ajoitettua...Java on älykkäästi koottu, hienosti tekniikkaa käyttävä ja hauska kokonaisuus."

Pirjo Raiskio, TS

 

 

 

Koreografia, tanssi ja visualisointi	Simo Heiskanen, Tuomo Railo
Musiikki	Simo Heiskanen.
Video	Sari Tervaniemi
Valosuunnittelu	Pasi Pehkonen.
Valokuvat	Pirje Mykkänen, Ilpo Vainionpää
Kesto	1 tunti
Ensi-ilta	Kiasma Teatteri, Helsinki, 10.11. 1999
Tuotanto	G&G, Kiasma Teatteri, Zodiak

 

K18 | KAIJAT | SIMON SIIVOOMO | SUURPERHE | TAKUUMIEHET | NÄKKI | NEKTAR | MACCHIATO | SIKABALETTI | LANKKU | KIRSIKKAPUU | JAVA